Hulinaa ja hierojakäynti

Eilen käytiin Riesan kanssa tallilla ja myös pienellä lenkillä tallin lähiympäristössä tutustumassa uusiin mestoihin. Lauantaina (?) Riesa meinasi jättäytyä tarhassa yhden hevosen jalkoihin ja taisi onneksi säikähtää siitä sen verran, että istuskeli tarhan ulkopuolella mua odotellessaan koko sen ajan, mitä Pastan kanssa touhuilin. Enkä touhunnut paljoa, kunhan harjasin ja tarkistin polven tilanteen, kun oli viimeksi kovasti turvoksissa - oli vieläkin vähän, mutta varsin pienesti enää aiempaan verrattuna.

Eilen käytiin myös vanhusten kanssa hierojalla, Roosa epäili koko hieronnan ajan, että mitähän pahaa hälle tehdään, Rölli taasen alkujännityksen jälkeen rentoutui kohtalaisen hyvin. Roosalla olikin lantio ja takapää melko jumissa, Röllillä oli vain pientä kireyttä lantiolla. Tulipahan käytyä! Saa nyt nähdä, vienkö Roosan uusintakierrokselle ensi viikolla - jos se osaisi sitten jo vähän paremmin rentoutua hommaan.

Tänään sitten olikin Riesalla tehokas päivä, kun käytiin ensin aamulenkillä koko poppoolla, päivällä siivottiin pihaa Riesan kanssa - tai noh, minä koitin siivota ja Riesa levitteli tavaraa ja haravointijätettä minkä ehti. Ulkona vierähti sillä kertaa hyvinkin kolmatta tuntia, jonka jälkeen käytiin vielä koko poppoon kera taasen päiväpissalla. Tunnin verran ehti pieni nukkua, kun meille tuli vieraita mukanaan puolivuotias brasilianterrieri ja voi jestas kuin oli kivaa pennuilla! Niillä natsasi tosi hienosti yhteen, ja voi kuinka kömpelöltä tuollainen isotassuinen "pikkupentu" näytti kun yritti juosta vikkeläkoipisen brassin perässä :D Roosakin pääsi vähän leikkimään pihalla pentujen kanssa ja siellä vierähti taas hyvä tovi. Meno jatkui sitten sisätiloissa ja välillä näytti jo molemmat pennut vähän siltä, että nukahtavat pystyyn.. jossain kohtaa onneksi Riesa antoi unelle periksi ja oli kyllä sennäköinen, että olisi lösähtänyt just niille sijoilleen, kun asento oli mitä eriskummallisempi. Sitten taas leikittiin ja elämä oli ihanaa - ruokakin maistui ehkä normaaliakin paremmin kun oltiin "päästy" vieraista eroon, kyllähän nuo nelisen tuntia olivat, joten siinä ehti pennut melkoisen ajan touhuta.

Ai niin, Riesa alkaa ymmärtämään maa-käskyä jo pelkällä sanallisenakin, tosin pienellä vartalovihjeellä avustettuna, mutta kuitenkin ilman "käsihoukutetta" <3 On se viksu pieni!

Joo, mä yritin ottaa tästä lenkkiparista kuvaa, mutta.. tä oli ainoa missä kumpakin on edes kutakuinkin kokonaan :D

Kevään merkit

Koska kevät on saapunut kohinalla myös tänne Hämeeseen, on ruvennut tämän ämmän juoksukenkää piiiiitkästä aikaa vipattaa. Viimeksi olenkin käynyt juoksemassa vissiin kesällä koirien kanssa. Joten tänään valjastin Röllin ja Roosan vetokamppeisiin ja itseni juoksuvermeisiin ja käytiin koittamassa, miten se meno sujuu. Itse olin varsin skeptinen, kun viimekerrasta on tosiaan kauan ja en tiedä, koska olisin viimeksi ollut yhtä epäaktiivinen liikkuja talvisella kuin mitä tänään. Kaikesta huolimatta lenkki oli "menestys"! Ihan huisi fiilis ja Roosan tehtävä sykemittarin roolissa toimi tälläkin kertaa - kunhan Roosa pysyy ravilla, pystyn minä juoksemaan vaikka maailman tappiin. Näin kärjistettynä. Tehtiin ihan vain lyhyt, reilu 3km lenkki ja se rullasi tosi hyvin, jonka vuoksi otettiin tässä pieni pätkä ennen kotipihaa reippaampaa tahtia. Keskinopeus oli huisit 10,1km/h - ja minä kun ajattelin, että jos tässä kevään aikana saisi pikkuhiljaa hilattua keskinopeuden edes siihen 10km/h. Ihan uskomatonta! Noh. Eiköhän tässä vielä takaiskujakin kohdata - eikä koskaa tiedä, kuinka paljon tällä kertaa jaksan ja viitsin lenkkeillä.


Riesa opetteli ihan yksin oloa sen aikaa kun olin aikuisen kanssa lenkillä ja kun olin vaatteet vaihtanut, läksin "jäähdyttelemään" Riesan kanssa kävelylle. Löydettiin reissulla myös kevään ensimmäinen leskenlehti, jonka kanssa yritin saada pennun kuvaan, noh, tässä tulos. Otin matkalla muutaman istu-käskyn ja lisäksi koitin palkkailla katsekontaktista sekä pyöräilijöiden ja autojen ohittamisesta jos/sitten kun ei kiinnittänyt huomiota niihin. Matkalla oli yhdellä pihalla aika pelottavia pieniä haukkuvia valkoisia koiria (japaninpystykorvia), mutta onneksi siitäkin jännityksestä päästiin ylitse. Muutoin oikein reipas pieni!

Kotosalla on treenattu maahanmenoa ja siirretty istumisharjoittelut myös pihalle sekä "liikkeestä" tapahtuviksi jutuiksi ja aika kivasti kyllä toimii. Satunnaisesti jää jokin käsky huomiotta, mutta en pidä vaarallisena, onhan tuo vielä todella pieni. Maahanmenossa olen ruvennut häivyttämään pikkuhiljaa "houkuttelevaa" kättä pois. Koirien ruokienlaiton ja ihmisten ruokailun aikana on harjoiteltu pois-käskyä ja käsimerkistä tuo saattaa jo hieman peruuttaakin!

Kelit alkavat helliä meitä!